Valmennuskeskus opettajankoulutusblogi

Noniin, huomenna se on edessä! Joku saattaa vielä kerrata muistiinpanoja, jotakuta ehkä jännittää ja joku toinen on ihan tyyni. Omistakaa loppuilta jollekin mukavalle ja rentouttavalle: lueskelkaa hyvää kirjaa, katsokaa leffa. Itse taisin puuhata jotain ihan tavallista ja arkista, mikä sai ajatukset pois kokeesta. Jollekin auttaa urheileminen ja joku pystyy rentoutumaan vain ajatuksen voimalla.

Jotta voi täysin rentoutua, kannattaa huolehtia, että kaikki on valmiina huomista varten.

- Missä oma koepaikkasi on? Tarkista, miten pääset sinne ja varaudu ruuhkaan/julkisten kulkuneuvojen hajoamiseen/eksymiseen.

- Tarvittavat välineet ovat mukana. Kokeessa ei saa käyttää pyyhekumia! Varaa siis mukaan pari lyijykynää sekä lyijyä, jos sinulla on lyijytäytekynä. Viivotin saattaa auttaa, kun kokeessa on monivalintatehtäviä ja rivit saattavat hyppiä silmissä. Penaalia ei saa ottaa pöydälle mukaan. Huolehdi myös henkilöllisyystodistus mukaan. Tähän käy esimerkiksi ajokortti, passi tai muu kuvallinen henkilötodistus. Jos se unohtuu, niin juttele asiasta koevalvojan kanssa (varmasti joka vuosi joku unohtaa henkkarit!)

- Syö hyvin ennen koetta ja varaa mukaan esim. hedelmä tai jugurttia. Kokeessa ei saa olla eväitä, mutta voi olla tarpeen tankata jotain pientä ennen suoritusta.

- Keskity ennen koetta ja luota itseesi. Virittäydy jo valmiiksi vaikka kuuntelemalla hyvää musiikkia tai keskittymällä rauhassa itseksesi ennen koesaliin menemistä.

Tsemppiä kaikille ihan hirveästi huomista varten! Olen itse valvomassa koetta päärakennuksen suuressa salissa, joten siellä saatetaan tavata! Luottakaa itseenne ja tekemäänne työhön. Aina tuntuu siltä, ettei ole tehnyt tarpeeksi, vaikka oikeasti olisikin. Torpatkaa negatiiviset ajatukset ja tsempatkaa itseänne mielessänne. Päättäkää, että huomenna saatte opiskelupaikan!

ONNEA!!

Teillä varmaan tursuaa VAKAVA jo hieman korvista ulos, joten voidaan ottaa tähän väliin kevyempi aihe, joka ei liity pääsykokeisiin, VAKAVAan tai mihinkään muuhun vakavaan

Kuten on jo mainittu, oma loppukevät on opintojen suhteen aika helppo. Minulla on käytännössä katsoen vain yksi kurssi, sekin kuvataidetta, plus aiemman  periodin kurssien rääppiäisiä. Huomenna esimerkiksi mennään biologian valinnaisen kurssin kanssa Kasvitieteelliseen puutarhaan ja sunnuntaina Viikkiin pitämään luontopolkua alakoululaisille.

Kuviksen kurssi on aivan mainio kurssi rankahkon lukuvuoden päätteeksi. Olemme valokuvauttaneet itsemme suhteessa ympäristöön, tehneet savitöitä, vierailleet Designmuseossa, harjoitelleet grafiikkaa ja tutustuneet eri aikakausien kaupunkirakentamiseen. Kurssi arvioidaan portfolion ja oppimispäiväkirjan perusteella.

Ryhmäkerrat ovat nelituntisia, joten työn lumoihin ehtii kyllä uppoutua. Saimme kokeilla monia tekniikoita niin savi- kuin grafiikkatyöskentelyssäkin. Materiaalin kanssa ei kitsastella (muttei kuitenkaan tuhlailla), mikä on ihanaa silloin, kun tehdään luonnoksia ja harjoitellaan. Tämä on nyt toinen kuviksen kurssini OKL:ssä ja ai että, kun tekisi mieli vain opiskella näin.. Olen aina tykännyt koulukuviksesta ja haaveillut opinnoista TaiKissa. En koskaan hakenut TaiKiin, vaikka sitä kautta olisi voinut opiskella itsensä kuvataiteen aineenopettajaksi. Helsingin yliopiston OKL tekee kuitenkin ns. “opiskelijavaihtoja” TaiKin kanssa. Se tarkoittaa sitä, että jos TaiKista tulee yksi opiskelija opettajankoulutuslaitokselle suorittamaan monialaisia (= hommaamaan opettajan pätevyyttä), niin meiltä pääsee yksi opiskelija TaiKiin suorittamaan kuviksen sivuainetta. Eli se vaihto tapahtuu siis päittäin. Olin jo hakemassa tuohon vaihtoon tänä vuonna, mutta valitettavasti sitä ei järjestetäkään seuraavalle lukuvuodelle. Nyt vaihtoehtona olisi hakea JOO-opintoihin TaiKiin. (JOO-opinnot tarkoittavat joustavaa opinto-oikeutta)

Kesätyöpaikkakin urkeni, tosin samasta paikasta kuin muutamana edellisenäkin kesänä mutta eihän se aina ole itsestäänselvyys! Ihanaa päästä tuttuihin hommiin, tuttujen ja ihanien työkavereiden seuraan!

Sellaista kevyttä tällä kertaa. Laittakaahan kommenttiosioon kysymyksiä tai postausehdotuksia. Saa pyytää myös VAKAVAan liittyviä juttuja, niin voin yrittää toteuttaa niitä! Kivempi tehdä vaikka monivalintakysymyksiä artikkeleista, jos tietää, että niille olisi tarvetta

Aurinkoisia kevätpäiviä ja lukuintoa!

Heidi

Hei!

Blogin puolella on ollut taas hiljaista niin postausten kuin kommenttienkin osalta. Toivottavasti tämä tarkoittaa sitä, että olette olleet ahkerasti VAKAVAn kimpussa! Millaisia mietteitä teillä on nyt artikkeleista? Onko lukeminen alkanut sujua, vai tuntuuko, että ilmassa on pientä takapakkia?

Opintojen osalta loppukevät on löy-sä.. Minulla on vain yksi kuviksen kurssi, josta lopuksi arvioidaan oppimispäiväkirja/portfolio. Olenkin sen parissa ahkeroinut joka tunnin jälkeen, joten lopuksi ennen palautusta on jäljellä vain ulkoasun viilaaminen. Muuten olen ollut hieman töissä, sairastellut (flunssaa, vatsatautia, yöh..) ja kotiimme on myös muuttanut yksi pieni karvainen asukki. Kiirettä on siis pitänyt kuitenkin!

Oletteko te pysyneet terveinä? Jos tuntuu, että flunssa iskee, niin pitäkää vaikka yksi kokonainen lukuvapaa päivä. Silloin kannattaa vain levätä, syödä hyvin ja hemmotella kroppaa. Se palkitaan virkeämmällä ololla ja paremmilla lukupäivillä.

Olen itse ehtinyt perehtyä artikkeleihin vain pintapuolisesti, mutta jotkut ovat ahertaneet paljon enemmän. Pikkupedagogi on lisännyt sivuilleen monivalintakysymyksiä ensimmäisestä artikkelista ja kommenttiosiossa käy myös näemmä vilkas keskustelu. Käykäähän ainakin kokeilemassa noita monivalintakysymyksiä! Blogia kirjoittelee jo valmistunut luokanopettaja ja se on varmasti ollut konkreettisena apuna monille aiempien vuosien hakijoille! Blogin kysymykset antavat hyvää osviittaa siihen, millaisia kysymyksiä voi myös VAKAVAssa odottaa.

Mä voisin yrittää antaa joitain hyviä vinkkejä, jotka ovat auttaneet ainakin mua tosi paljon (oli sitten kyse pääsykokeesta tai tenteistä)

1. Hyvät yöunet ja säännöllinen päivärytmi. Tämä taitaa olla ihan kaiken a ja ö. Kannattaa laatia itselleen ihan lukujärjestys jokaiselle päivälle. Muistaakseni heräsin joka päivä 7-8 aikoihin ja viimeistään yhdeksältä aloitin lukemisen. Pidin säännöllisen lounastauon puolenpäivän maissa, sekä ehkä tietty tarpeen tullen välissä jonkun välipalahetken. Lukiessa popsin yllättävän vähän, mutta aika nopeasti alkaa vatsassa kurnia, kun pari tuntia opiskelee tiiviisti. Illoiksi kannattaa suunnittella jotain väsyttävää (jos ei pelkkä lukeminen riitä 8)) ja jotain, millä saa nollattua aivot ihan täysin.

2. Lukuympäristöön satsaaminen. Lukioaikainen opettajani sanoi abivuoden keväällä, ettei kannata lukea kotona omassa sängyssä. Mä kuitenkin taisin sitä aika paljon tehdä.. Osalle auttaa, että lähtee kirjastoon ja treenaa istumalihaksia siellä. Siellä ei myöskään tule houkutusta siivota, olla facebookissa tai kokkailla monen ruokalajin lounaita osalle taas on ihan sama missä lukee, ja siksi se onnistuu kotona tai vaikka bussissa iltapäiväruuhkassa. Sellaisia me ollaan, erilaisia, eikä yksikään ole varmaan toista huonompi, jos se itselle sopii

3. Vertaistuki. Onko teillä paljon kavereita tai tuttuja, jotka lukevat myös VAKAVAa? Mulla ei oikeastaan ollut ketään kaveria, joka olisi myös lukenut VAKAVA-aineistoa, mutta sitten taas valmennuskurssilla oli paljon sellaisia, joiden kanssa pystyi vertailemaan fiiliksiä ja miettimään mitä mikäkin lause tai sana tarkoittaa. Artikkeleista jutteleminen auttoi oikeastaan tosi paljon, vaikka välillä koinkin sen vähän ahdistavaksi. Varsinkin alkuvaiheessa, kun jotkut tuntui osaavan jo kaikki yksityiskohdatkin ulkoa, minulle tuli sellainen olo, etten saisi keskusteluista mitään irti. Vasta kun olin itsekin perehtynyt kunnolla artikkeleihin ja pohtinut niiden sisältöä, pystyin jo kunnolla keskustelemaan asiasisällöistä. Vielä ehdit etsiä itsellesi lukukaverin, jonka kanssa voit joko mennä yhdessä lukemaan tai jutella päivän päätteeksi mieleenjääneistä asioista. Ei siis tarvitse edes asua samalla paikkakunnalla, ajatuksia voi vaihtaa vaikka Facebookissa tai sähköpostitse!

Sitten on tietysti ne omat jutut, jotka on kaikille yksilöllisiä: tietynlaiset lukutekniikat, oikeanlaiset välineet, onnenkalut, jne.. Voin myöntää, että mulla on aina ollut onnenkynä, jolla pääsen läpi tenteistä ja kokeista.. Ainakin melkein lukiessa tein kauheasti muistiinpanoja kirjan marginaaleihin aina sitä mukaa kun luin, mutten kuitenkaan enää jälkeenpäin kauheasti palannut lukemaan niitä. Ne toimi mulle sillä lukuhetkellä apuna ajatusten prosessoimisessa, ja ilmeisesti jutut jäi aika hyvin mieleen. Lisäksi mulla oli oma vakava-vihko, johon piirsin miellekarttoja, kirjoitin tiivistelmiä ja tavallisia muistiinpanoja, esseitä, ja niin edelleen. Oikeanlaisiin välineisiinkin voi olla ihan hyvä satsata, jos vaikka esimerkiksi värikoodaaminen helpottaa asioiden muistamista.

Tällaista nyt tänään. Toivottavasti oli jotain apua ainakin teille, jotka olette nyt siinä paniikki-/suovaiheessa. Se tulee melkein kaikille, ei kannata huolehtia! Jos tekisi mieli heittää VAKAVAlla vesilintua, niin tee se! Pidä vapaapäivä ilman tunnontuskia, niin seuraavana päivänä on taas helpompi jatkaa. Kannattaa kuitenkin huolehtia, ettei vapaapäiviä ala ilmaantua liikaa

Tsemppiä VALTAVASTI!!

Hei!

Ihan alkuun: muistakaa nyt vielä viimeisetkin hakea koulutuksiin! Se päättyy tänään 3.4. klo 16.15

Helsinki
Tampere
Turku
Itä-Suomen yliopisto
Jyväskylä
Oulu
Lappi

Sitten asiaan! Miten lukeminen on lähtenyt käyntiin? Millä taktiikalla olette lähteneet etenemään? Olen kuullut, että jotkut lukevat kirjan 15 kertaa ja jotkut yhden kerran, ja silti molemmat ovat aiempina vuosina päässeet eteenpäin haastatteluvaiheeseen eli ei huolta, kunhan ajatus pysyy teksteissä ja ylläpidätte itsekuria! Lukematta ei pärjää (paitsi jos sattuu käymään lottovoittomainen tuuri, kun kyseessä on monivalintakoe – epätodennäköistä), mutta muistakaa vanha viisaus: laatu korvaa määrän. Jos on aikaa lukea kirja vain kerran, pari, niin panostakaa laatuun! Maistele artikkeleita, selvitä vaikeat sanat, alleviivaa tärkeät lauseet ja käsitteet ja kirjoittele muistiinpanoja vihkoon tai kirjan marginaaleihin.

Mitä ajatuksia ensimmäinen artikkeli herätti? Kyseessä on ensivaikutelmaltaan tylsä ja monimutkainen artikkeli, jossa vilisee hankalia sanoja. Alun tieteellisen tekstin jälkeen alkaa kuitenkin ihan mielenkiintoinen osuus, josta saa helpommin poimittua tärkeitä ja olennaisia asioita. Esimerkkejä sellaisista on tässä:

1. Lähtökohta: Artikkelissa pohditaan nykyajan ilmiötä, jonka mukaan aivojen toimintaa tutkimalla voitaisiin selvittää ihmisen luonteenpiirteitä ja käyttäytymistä. Artikkelin näkökulmaksi on otettu nuorten väkivaltaisuus.

2. Tärppejä

- Vaikea ennustaa missä menee raja normaalin iänmukaisen ja häiriökäyttäytymisen välillä. Puuttumisen eri vaiheet tärkeitä

- Nuorelle tehtyä diagnoosia ei usein mielletä pysyväksi, vaan sitä tulee päivittää säännöllisesti

- Väkivallan määritelmä (esim. Kuokkanen s. 22. Kirjoittele ylös erilaisia määritelmiä tai tee pieni miellekartta, jossa kokoat väkivalta-käsitteen ympärille sitä määrittäviä ominaisuuksia)

- Artikkelin sisäinen vastakkainasettelu: kasvatustieteellinen ja neurobiologinen tutkimusala. Eikö artikkelissa olekin hieman kriittinen varaus sitä kohtaan, että aivoja tutkimalla voitaisiin ennustaa käyttäytymistä? Vertaile näitä kahta tieteenalaa: miten niiden näkemykset eroavat artikkelissa mainittujen asioiden osalta?

- Rauhala. Nimi mainitaan usein, joten on oletettavaa, että kyseessä on tällä saralla keskeinen henkilö! Tyhmä sääntö, mutta pätee kuitenkin. Tärkeää on myös oivaltaa, mitä hän on sanonut/kirjoittanut.

Pieni sanasto (varmaan olette jo selvittäneet nämä)

Adekvaatti = täsmällinen, asianmukainen, aito.

Moraalisubjekti = moraalinen toimija. Subjektilla viitataan tekijään ja ihmiseen toimijana.

Ontinen = jokin asia on olemassa sinänsä. Tässä asiayhteydessä se voisi tarkoittaa ominaista.

Lisäksi on perustettu sivustoja, joilla hakijat voivat  keskustella reaaliajassa artikkeleista ja kysyä esimerkiksi mitä jokin käsite tai kokonainen lause tarkoittaa. Nämä ovat hyviä myös vertaistukea ajatellen. On kuitenkin hyvä muistaa, että jokaisella on omat tapansa lukea, eikä kannata stressata, jos joku sanoo lukeneensa kirjan jo moneen kertaan ja osaa vaikeita juttuja ulkoa. Sinulle riittää se, että luet itsellesi hyvällä tavalla ja pääset jatkamaan soveltuvuusosioon.

VAKAVA-foorumi.

VAKAVA 2012 Facebook-sivusto. Löytyy, kun kirjoitatte hakukenttään tuon nimen!

Tsemppiä!

VAKAVA-materiaali ilmestyi tällä viikolla ja toivottavasti suurin osa on jo päässyt sen kimppuun. Olen selannut aineiston läpi ja artikkelit ovat mielenkiintoisia! Teistä ei ehkä tunnu samalta, kun kyseessä on sarja vieraita artikkeleita, jotka pitäisi opetella ulkoa. Toivottavasti alkuväännön jälkeen artikkelisisällöt alkavat kuitenkin aueta, ja osaatte jopa nauttia lukemisesta.

Tärkeää on, että nyt vain aloittaa ja vaikka lukee väkisin jonkun verran eteenpäin, jottei lukemisesta muodostu isoa, ylitsepääsemätöntä möykkyä. Ja vaikka pääsisi vain 10 sivua eteenpäin, niin sekin motivoi ja kannustaa, koska silloin olet saanut jotain aikaan. Joskus saattaa tuntua, että teksti on niin vaikeaa, ettei siitä jää mitään mieleen, mutta kyllä siitä todellisuudessa aina jää jotain.

Tässä muutama tärppi erityisesti teille, joiden on vaikea saada otetta kirjasta, tai joiden on hankala aloittaa.

1. Laadi itsellesi lukusuunnitelma. Tämä olisi hyvä tehdä heti alussa, jotta saat muodostettua itsellesi aikataulun tuleville viikoille. Mieti itseäsi lukijana: oletko ahkera, ja jaksat lukea kirjan kymmeneen kertaan, vai luetko artikkelit mieluummin muutamaan kertaan ja laadit joka kerta artikkelista esim. tiivistelmän, esseen tai miellekartan. Paloittele lukusuunnitelma viikoiksi ja sitten päiviksi. Kuinka paljon haluat edistyä viikossa, ja kuinka paljon sinun tulee lukea yhden päivän aikana, jotta pääset tavoitteeseesi? Varaudu jo lukusuunnitelmaa tehdessäsi lipsahduksiin, yllättäviin menoihin ja esimerkiksi sairasteluun. Tällöin sinulla on jo valmiiksi joustovaraa, etkä ahdistu, jos jonain päivänä et saa luettua niin paljon kuin ajattelit.

Yksi hyvä keino on suunnitella lukevansa kirja läpi kerran viikossa. Tällöin tahti on sopiva ja luettavaa tulee noin 40 sivua/päivä. Toinen vaihtoehto on suunnitella lukevansa suurinpiirtein artikkeli per päivä, ja laatia aina lukemisen jälkeen itselleen monivalintakysymyksiä, miellekartta, tiivistelmä, sanastolista tai essee.

2. Lue johdanto. Voit muodostaa johdannosta alustavan rungon artikkeleille. Johdannossa tiivistetään artikkelit muutamaan lauseeseen ja siinä myös kerrotaan usein artikkelin ydinsisältö. Voit lukea johdantoa samaan aikaan artikkelien kanssa ja aloittaa sillä, että nostat esiin johdannosta löytyviä asioita.

3. Pieniä teknisiä juttuja: viitattuja nimiä (yleensä sulkeissa) ei tarvitse muistaa. Jos sama nimi toistuu usein, voit lukemisen loppuvaiheessa painaa sen mieleesi. Jos esitellään jonkun tunnetun kasvatustieteilijän/sosiologin/psykologin näkemys (esimerkiksi sivulla 18 mainitaan Antti Revonsuo) jostain asiasta, niin painaessasi mieleen sen idean voit myös kirjoittaa ylös henkilön nimen. VAKAVAssa saattaisi esimerkiksi olla kysymys: ”Revonsuon mielestä…” ja sitten vastausvaihtoehtoja monivalintakysymyksinä.

Lähdeluettelolle ei myöskään tarvitse uhrata paljoa aikaa. Lukemisen aikana VAKAVA-materiaali on ensisijainen tiedonlähde, ja se, miten asiat esitetään tuossa artikkelikokoelmassa, on se, miltä pohjalta myös kokeen kysymykset tulevat.

Jos artikkelissa mainitaan joku tietty käsite useaan kertaan, se kannattaa opetella niin, että sen ymmärtää eri konteksteissa. Usein tuo käsite on artikkelin kannalta merkittävä ja joskus jopa koko artikkeli saattaa kietoutua tietyn käsitteen ympärille.

Tässä nyt olisi tällaiset alkuvinkit. Jos et ole vielä ehtinyt aloittaa lukemista, niin yritä sunnuntai-iltaan mennessä tehdä itsellesi lukusuunnitelma ja lue myös kirjan johdanto. Suunnittele myös missä luet, sillä ympäristö vaikuttaa merkittävästi moniin lukijoihin. Itse luin sekä kirjastossa, että kotona ja molemmat toimivat minulla ihan hyvin. Joskus kotona saattaa käydä niin, että siivoaminen kiinnostaakin yhtäkkiä kamalasti tai Facebook käy liian mielenkiintoiseksi. Silloin kannattaa suosiolla pakata kirja ja muistiinpanovälineet laukkuun ja lähteä kirjastoon tai kahvilaan lukemaan. Jos suljet ympäristöstäsi häiriötekijät, pystyt paremmin keskittymään lukemiseen.

Toivottavasti näistä oli apua mahdollisimman monelle! Muistakaa, että kommenttilaatikossa voitte kysyä vinkkejä tai ihan suoraan juttuja eri artikkeleista. Ensimmäinen artikkeli tuntuu tosi vaikealta, mutta usein se tarkoittaa sitä, että se on vaikea muillekin. Luota itseesi, äläkä luovuta! Se on varmaan suurin ja tärkein neuvo, jonka osaan antaa

Heidi

Ei voi nyt sanoa, että vietetään ihan normaalia opiskelijaelämää täällä. Olen ollut viimeksi koulussa yli viikko sitten (tosin välissä oli väliviikko) ja nyt keväällä minulla on enää yksi tentti jäljellä. Tällä viikolla ainoan kerran olen koululla keskiviikkona, silloinkin vain pari tuntia.

Muuten viikko-ohjelmani on seuraavanlainen:

Maanantai:

Töitä pari tuntia: äikkää ja matikkaa aika villille kutosluokalle. Koulujuttujen kirjoittelua, tenttiinlukemista, paperiasioiden hoitamista. Vaikkei mitään kummallista olekaan, niin koko päivä on edestakaisin suhaamista ja yhtä kiirettä.

Tiistai:

“Vapaa”päivä, joka tässä tapauksessa tarkoittaa rästihommien tekemistä ja tenttiin lukemista. Edessä on tosi vaikea tentti, josta haluaisin päästä ekalla yrittämällä läpi. Ja saada paremman arvosanan kuin 2 illalla vielä ainejärjestön hallituksen kokous, joka aina imaisee muutaman tunnin.

Keskiviikko-perjantai:

Sijaisena uudella ala-asteella. Vähän jännittää! Luultavasti kaikki menee kuitenkin ihan hyvin. Iltapäivät ja illat kuluvat todennäköisesti tenttiin lukiessa, speksin lavasteita rakennellessa ja vielä viimeisiä rästihommia tehdessä.

Opiskelujen aikana töitä ei aina ehdi tehdä. Välillä opinnot vievät paljon aikaa, välillä taas viikon aikana on useita vapaapäiviä. Jos osallistuu ainejärjestötoimintaan ja kaikkeen muuhun härpäkkeeseen, niin aika on usein kortilla. Jos taas hoitaa vain opinnot, niin aikaa jää varmasti esim. viikonloppu- tai iltatöille.

Töiden tekeminen opintojen aikana ei ole mahdotonta, mutta aika monien tapauksessa se on ehdottoman tarpeellista. Opintotuki on tällä hetkellä noin 470 euroa kuukaudessa ja Helsingissä halvimmasta opiskelija-asunnosta taitaa joutua maksamaan vähintään 300 euroa. Voi olla, että jotkut kaupungin laidoilla olevat soluasunnot ovat halvempia.

Vuokran, puhelin- ja nettilaskujen jälkeen rahaa ei jää ruhtinaallisesti esimerkiksi ruokaan, matkakorttiin tai vaikka salikorttiin. Siksi useat opiskelijat paahtavat kesät töissä ja keräävät syksyä ja kevättä varten rahaa säästöön. Jotkut saavat jopa junailtua asumisasiansa siten, että palaavat kesäksi kotipaikkakunnalleen tienaamaan ja maksavat kesän ajan opiskelija-asunnostansa esim. vain puolikasta vuokraa.

Opiskelija-asuntoa kannattaa alkaa hakea heti, kun saa kuulla saaneensa opiskelupaikan. Hakemusjonot ovat pitkiä ja usein suositaan ensisijaisesti niitä, jotka muuttavat kauempaa. Helsingissä ei ole mahdollista saada kai HOASilta yksiötä ennen kuin vasta maisteriopintojen vaiheessa. Solu-, perhe- ja kaverikämppiä löytyy, mutte kyllähän nekin ovat kiven alla.

Asuntoja voi hakea myös yksityisiltä markkinoilta tai esimerkiksi säätiöiltä. Kaverien kanssa voi myös olla mahdollista hakea yksityisiltä markkinoilta kolmiota tai neliötä, sillä niiden vuokrat ovat yleensä suhteessa halvempia, kuin vaikkapa yksiöiden ja kaksioiden. Muilla paikkakunnilla kämppiä saa edullisesti ja opintotuesta jää reilusti käteenkin, mutta Helsingissä ainakin asumislisä kaipaisi korotusta. Harva, jos kukaan, pärjää pelkällä tuella.

Sitäpä varten tässä nyt siis töitä tehdään! Kun on vapaata, ei kannata lorvata kotona tekemättä mitään. Itse ainakin olen paljon virkeämpi, kun on selkeä rytmi töissä käydessä ja tapaan muita ihmisiä! Opiskelujen ohessa täytyy kuitenkin muistaa pitää myös lepopäiviä, sillä niitä kyllä tarvitsee! Ja ne saa myös pitää oikein hyvällä omallatunnolla

Reipasta ja aurinkoista viikkoa kaikille!

Heidi

Oi mikä ilma! Paras tapa viettää sunnuntaita on herätä aikaisin, juoda iso kuppi kahvia, lukea Hesari kannesta kanteen ja sitten lähteä reippailemaan tuollaiseen ilmaan! Ja ehkä voisi hurutella autolla lounaalle jonnekin pidemmällekin..

Lauantai-illan ratoksi täällä jynssättiin ja hiottiin eilen 20-sivuista esseetä valmiiksi. Olen vähän pöhkö siinä mielessä, että tykkään oikolukea tekstejä ja korjailla kielioppivirheitä. Omassa kirjoittamisessani se ei aina näy, kun olen niin malttamaton saamaan ajatukset paperille. Välillä aika on myös niin kortilla, että ehdin vain pikaisesti lukasta tekstini läpi, ennen kuin se pitääkin jo lähettää eteenpäin opettajalle, työnantajalle tai jonnekin muualle..

Sivuainevalinnoista tuli muuten myös tulokset, ja aloitan syksyllä sitten maantieteen sivuaineen! Katsotaan, jos innostuisin lukemaa lyhyen sivuaineen lisäksi siihen päälle vielä aineopinnot, niin sitten olisin ihan virallisesti pätevä mantsan aineenope. Lisäksi haen kyllä vielä muihinkin, kun en oikein ole päättänyt, että mihin haluaisin syventyä vielä enemmän.. Periaatteessahan opinto-oikeus kestää yhteensä 7 vuotta ja sinä aikana saisin lukea vaikka 10 sivuainetta, mutta nyt ei houkuta pidentää opiskeluaikaa tai vaihtoehtoisesti opiskella tappotahdilla. Tiedän kyllä muutamia, jotka ovat suorittaneet tutkinnon muutamassa vuodessa, se on aika hurjaa!

Tuleva viikko on väliviikko ja ohjelmassa on töitä sekä muutamien raporttien loppuunkirjoittelemista. Sitten alkaakin jo uusi periodi, ja minulla on keskimäärin kerran viikossa opetusta, joten sijaisuuksia tulee varmasti tehtyä..

Tällaista tänne tällä kertaa.. Nyt en oikein saanut päähäni mitään mahtavaa postausideaa, joten päätin vain tulla päivittämään kuulumisia. Olisiko joitain opiskeluun liittyviä juttuja, joita haluaisitte kuulla? Tai jotain lukemisesta, hakemisesta tai opiskelijaelämästä yleensä? Kyselkää tuolla kommenttiosiossa, niin vastaan joko suoraan sinne, tai kirjoitan aiheista oman postauksen, jos juttua riittää!

Ihanaa aurinkoista sunnuntaita!

Viikonlopun viettoon päästään kohta! Muutamalla teistä lukijoista taitaa myös hiihtoloma vedellä viimeisiään. Meillä on täällä pikkuvieras kylässä, joka vietiin tänään Eläinmuseoon ja illalla haemme hänen toiveestaan pitsaa ja katsomme Kung Fu Panda 2:n. Kiva tapa aloittaa viikonloppu!

Minulta kyseltiin vähän opintojen aikatauluista ja ajattelin, että voisin kirjoittaa sen tänne suoraan omaksi postaukseksi, jos siitä siten olisi hyötyä mahdollisimman monelle.

Opintojen alkaessa teille lähetetään Opintopolku. Paperilla on tavallaan viisi lukujärjestystä: yksi jokaiselle lukuvuodelle. Sitä noudattamalla valmistutte viidessä vuodessa kasvatustieteen maistereiksi. Opintopolkua ei ole pakko noudattaa, vaan sen voi juosta läpi nopeammin (jos on esim. aiempia opintoja/haluaa opiskella tiiviimmin ja nopeammin) ja se antaa tilaa myös viivästymisille (raskaus, pitkä sairasloma, vaihtarivuodet jne.)

Yksi lukuvuosi jakaantuu neljään periodiin. Periodi kestää 6-7 viikkoa ja niiden välissä on väliviikko. 2. ja 3. periodin välissä on noin kuukauden mittainen joululoma. Väliviikot sijoittuvat suurinpiirtein samoille ajankohdille, kuin koulujen syys- ja talvilomat. Ne ovat periaatteessa itsenäisen opiskelun viikkoja ja väliviikoille on todella harvoin suunniteltu mitään opetusta. Myös jotkin kurssit jatkuvat vielä väliviikon jälkeen, eli vaikka se jakaa lukuvuoden periodeihin, niin se ei aina määrittele sitä, milloin uusi kurssi alkaa ja milloin se päättyy.

Ensimmäisenä vuonna (muistakaa, osaan nyt vain puhua Helsingin puolesta) opintopolkuun on suunniteltu yleis- ja pääaineopintoja (Johdatus kasvatustieteisiin, Didaktiikka jne.), monialaisia (matikan, äikän, käsityön, kuviksen, musiikin didaktiikka), ensimmäinen eli orientoiva harjoittelu sekä pakollisia kieliopintoja (toinen kotimainen, vieras kieli eli usein englanti).

Tokana vuonna jatketaan loppuun monialaisten peruskurssit ja suoritetaan niistä valinnaiset osat, jotka syventävät tietoa hieman. Valinnaiset osat voi suorittaa vaikka kaikista aineista, mutta pakko on valita ainakin 2 taito- ja taideainetta sekä 2 lukuainetta. Lisäksi jatketaan vielä yleis- ja pääaineopintoja (Tieteellinen kirjoittaminen, Erityispedagogiikka ja oppilashuolto, jne.)

Kolmantena vuonna aletaan kirjoittaa kandia (kandiryhmiin ilmottaudutaan samoin, kuin normaaleille kursseille. Sivuaineita aletaan myös suorittaa usein kolmannen vuoden aikana. Omista sivuainevalinnoista riippuu se, opiskellaanko vielä omalla laitoksella, vai siirrytäänkö opiskelemaan jollekin toiselle kampukselle. Tarkemmin sivuainevalinnoista kirjoittelin täällä.

Kolmantena vuonna suoritetaan myös monialainen harjoittelu. Harjoitteluja järjestetään Helsingissä kolmessa periodissa ja ne suoritetaan pääasiassa Viikin normaalikoululla. Kolmas vuosi alkaa siis jo poiketa paljon ensimmäisestä kahdesta ja suuria projekteja on paljon.

Neljäntenä ja viidentenä vuonna keskitytään pro gradu-kirjoitelmaan (kandia laajempi). Gradun kirjoittamisen tueksi opiskellaan myös joitain tutkimuksen tekemiseen liittyviä, pääaineopintoihin kuuluvia kursseja (Syventävät laadulliset ja määrälliset tutkimusmenetelmät). Neljännen ja viidennen vuoden aikana myös suoritetaan uusia/jatketaan jo aloitettuja sivuainekokonaisuuksia.

Miltäs tämä kuulostaa? Selkenikö kokonaiskuva? Opintopolkua ei siis tarvitse orjallisesti noudattaa, mutta se helpottaa valtavasti oman ajankäytön suunnittelua ja auttaa valmistumaan määräajassa!

Kirjoitelkaapa kommentteja, kysymyksiä ja ajatuksia, jos jotain nousi

Mieletön määrä lunta ulkona! On tiedossa aika kiva talvilomaviikko sellaisille, jotka suunnittelivat hiihtämistä ja laskettelemista! Täällä vietetään väliviikkoa maaliskuun alussa viikolla 10, mutta oma kalenteri on tämänkin viikon osalta tosi leppoisa. Tiedossa on viikonlopun lisäksi kaksi vapaapäivää sekä kaksi parin tunnin päivää. Ihanaa! Suunnitelmissa on tehdä itsenäisiä töitä loppuun (niistä tilitinkin jo aiemmassa postauksessa ) sekä viettää aikaa yhden 9-vuotiaan pikkulomalaisen kanssa!

Opettajaopiskelijoilla on taas tiedossa tulevana viikonloppuna Talvipäivät. Ne järjestetään joka vuosi helmikuun lopulla ja sinne kokoontuu koko maan opettajaopiskelijat laskemaan mäkeä ja pitämään hauskaa. Viime vuonna Talvipäivät olivat Tampereella, tänä vuonna Kajjaanissa. Itse en lähde tänäkään vuonna, kun koulujuttuja on niin paljon ja viikonloput ovat jo pitkälle täyteenbuukattuja. Ehkä ensi vuonna sitten!

VAKAVA-kokeen materiaalin julkistamiseen on enää noin kuukausi. Materiaali julkistetaan 27.3. näillä sivuilla. VAKAVA-koe järjestetään tiistaina 8.5. Aineiston voi lukea joko netissä/printata tai sen voi tilata kirjana. Muistakaa myös konkreettisesti hakea eri oppilaitoksiin! Yliopistojen hakuaika alkaa 5.3. ja päättyy 3.4. Haku kannattaa tehdä ihan heti pois alta, ettei se unohdu! VAKAVA-kokeen sivuilta näkee myös kaikki ne koulutukset, jotka ovat mukana VAKAVAssa.

Entä kuinkas moni teistä on menossa valmennuskurssille? Onko joku siellä jo toista kertaa tai aikooko joku tilata vain itseopiskelumateriaalit? Olenkin aiemmissa kirjoituksissa kertonut, että kävin itse Valmennuskeskuksen valmennuskurssin. Se oli ehdottomasti minunkaltaiselle opiskelijalle nappivalinta. Olen melko kilpailuhenkinen, joten minua motivoi se, että kurssilla oli muita sellaisia, jotka olivat pidemmällä/parempia kuin minä. Olen myös toisaalta aika laiska ja jätän asioita vähän viime tinkaan, etenkin kun kyse on ns. pakkolukemisesta. Valmennuskurssin aikataulutus, läksyt ja pieni ryhmäpaine sopivat minulle siis tosi hyvin. Myös tällaisista asioista olisi voinut lipsua, eli kyllä se omaa selkärankaa vaatii, ehdottomasti. Valmennuskursseilla kukaan ei laita sitä tietoa valmiiksi päähäsi, vaan ihan itse joudut omia istumalihaksiasi kuluttamaan J Uskon kuitenkin, että yksin opiskellessani en olisi ymmärtänyt sitä, kuinka paljon lukemista se lopulta vaatiikaan!

Nyt, kun teillä on vielä noin kuukausi aikaa ennen aineiston julkistamista, voisi olla järkevää herätellä sitä lukurutiinia. Tämän kevään abeilla ei varmastikaan ole sitä ongelmaa, kun takana on jo oppikirjojen pänttääminen kolmelta lukuvuodelta.. Teksteillä ei ole paljoa väliä (Aku Ankan Taskareita ja Vitsikirjoja ei varmaan kuitenkaan kannata ottaa pääasialliseksi lukemiseksi), kunhan vain lueskelet sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Voit myös tutustua etukäteen jo aiempien vuosien materiaaleihin, jotta sinun ei tarvitse käyttää siihen aikaa enää sitten, kun uudet aineistot ovat ilmestyneet. Myös vanhat kysymykset löytyvät netistä, joten voit testailla parilla artikkelilla sitä, millä tavalla tekstejä pitää lukea. Jos tutustutte vain yhteen tai kahteen materiaaliin, niin suosittelisin pysymään uusimmissa matskuissa! Viime vuoden kysymykset ovat varmasti lähempänä tämän vuoden kysymyksiä kuin ne ensimmäiset versiot, jossa kysymysten muotoiluja vielä haettiin.

Tuntuiko tämä avuliaalta? Helpottiko jännitys vai alkoiko nyt vasta oikeasti jännittää? Muistakaa varautua henkisesti siihen, että se materiaali tosiaan tulee pian ja sitä varten pitää varata päivittäin muutama tuntia! Olkaa valmiina ja motivoituneita sitten, kun hetki koittaa

Ihanaa talvista viikkoa!

Heidi